Zegirie Zuna

“Olen syntynyt Tiranassa (Albania). Minun ammattini oli tulkki
englanti-albania. Nyt hoidan puutarhaa, jossa kasvaa
luomusalaattia. Puhun myös italiaa. Olen kirjoittanut monta
vuotta runoja. Runot ovat tärkeitä minulle”

1.
Minun sisimmässäni
kaikki olemassaoloni oli sinussa,
sydämeni lyönnit,
silmieni valo,
hengitykseni.
Syvällä sisimmässäni olen tyhjä nyt,
ilman katsettasi, ilman kosketustasi.
Kaikki ympärilläni
tuntuu merkityksettömältä.
Sateiset päivät sydämessäni,
päivät ilman sinua.

2.
Kaipaan sinua.
Lintu lentää
ikkunani luo ja itkee.
Niin kuin lintu sydämeni
itkee myös,
ääneti, ilman
sanoja.
Kaipaan sinua.
Sieluni on kuin
maasta revitty kukka,
joka putoaa maahan.

3.
Odotus

Neljään viikkoon en ole nähnyt sinua,
enkä kuullut pehmeää ääntäsi.
Janoiset huuleni odottavat
yhä suudelmaasi.

4.
Tarvitsen ystävän

Tarvitsen ystävän joka rakastaa minua,
sulkee minut syleilynsä kun yö saapuu.
Tarvitsen ystävän joka kuuntele minua kuin lapsi,
kun kerron hänelle sydämestäni jonka särjit.
Kaipaan ystävää joka leikkii kanssani niityllä,
ihmisten paheksuvista katseista ja heidän
ilkeistä puheistaan välittämättä.
Haluan todella ystävän joka
rakastaa minua kiihkeästi,
On kanssani, eikä muistele ketään muuta.
Haluan mennä kauas, kauas ystäväni kanssa.
Metsä olkoon kotimme ja
taivas kattomme!

5.
Sateinen yö

Tänä sateisena yönä haluaisin vain kävellä
ja kävellä yksinäni,
tuntematta sadepisaroita harteillani.
Autiolla hiljaisella tiellä.
haluaisin kävellä kilometrejä.
Tänä sateisena yönä.
Vapaana riisuen kengät jalostani, antaen
jalkojeni kastua tässä pehmeässä sateessa.
Heittäen takkini pois, en halua suojautua,
haluan kastua kaikkialta.
Tämä sade kastelee hiukseni,
kampaukseni sotkeutuu, haluaisin olla ruma,
yksinäinen, märkä.
Haluaisin kävellä tänä sateisena yönä
raikasta ilmaa hengittäen!

<Takaisin

Päivitetty 18.5.2008